JÄMSÄ · FINLANDVERKKOSIVUT ESIKATSELUUN, EI SAA JAKAA
UAS-Halli – Testausympäristö ja teknologiapuisto
Etusivu /HALLI TECHNOLOGY PARK / JÄMSÄ, FINLAND

Hallin ilmailuhistoria

1939 → TULEVAISUUS

Metsän keskeltä suomalaisen ilmailun ytimeen.

Hallin tarina on lentämisen, rakentamisen ja osaamisen tarina. Lentokonetehtaat synnyttivät paikkakunnalle teollisen yhteisön, jonka perintö elää nykyisissä yrityksissä ja tulevaisuuden liikkumisen teknologiapuistossa.

Ensimmäisiä korjattuja lentokoneita Karhumäen tehtaalla, noin heinäkuu 1940.
Ensimmäisiä korjattuja lentokoneita Karhumäen tehtaalla, noin heinäkuu 1940.
Kuvaaja tuntematon. Museo24 / Wikimedia Commons ↗ · Public domain Suomessa lähdesivun mukaan. Kuvaa pienennetty.
1938–1940

Paikka löytyy ja Halli rakentuu

Karhumäen veljekset kartoittivat vuonna 1938 uuden ilmailukeskittymän sijoituspaikkaa. Hallinkankaan tasainen maasto ja läheinen vesistö sopivat toimintaan. Rakentaminen alkoi vuonna 1939; seuraavana vuonna Hallissa aloittivat sekä Karhumäen tehdas että Valtion lentokonetehdas. [1]

1940-luku

Tehtaista kasvaa yhteisö

Sotavuosina Hallissa huollettiin ja korjattiin ilmavoimien lentokoneita. Tehtaiden rinnalle rakennettiin asuntoja ja kunnallistekniikkaa. Karhumäkien rooli ulottui myös sähkön- ja vedenjakelun järjestämiseen. Ilmailu muovasi kokonaisen yhdyskunnan. [1]

Junkers W 34 Valtion lentokonetehtaalla Kuorevedellä 1940-luvulla.
Junkers W 34 Valtion lentokonetehtaalla Kuorevedellä 1940-luvulla.
Kuvaaja tuntematon. Museo24 / Wikimedia Commons ↗ · Public domain Suomessa lähdesivun mukaan. Kuvaa pienennetty.
1960–1970-luvut

Suihkukoneet ja teollinen jatkuvuus

Fouga Magister -koneiden kokoonpanoa seurasivat 1970-luvun Draken-hävittäjät. Karhumäkien entinen tehdasalue siirtyi korjaamokäyttöön ja Hallin Lentokalustokorjaamo liitettiin Valmetin Kuoreveden tehtaaseen vuonna 1970. [2][3]

1980–1990-luvut

Koulukoneista Horneteihin

Hallin osaaminen laajeni Hawk-suihkuharjoituskoneisiin sekä Vinka- ja Redigo-koulukoneisiin. Hornet-kokoonpano jatkoi vaativan lentokonetuotannon ketjua 1990-luvulla. Vuonna 1997 muodostettu Patria kokosi suomalaisen puolustusteollisuuden toimintoja yhteen. [3]

Saab 35CS Draken, Kuorevesi 1994
Saab 35CS Draken · Kuorevesi, 1994. Jyrki Laukkanen / Suomen Ilmailumuseo · Wikimedia Commons · CC BY 2.0 · Rajattu versio: Blockhaj.
2000-luku

Elinkaariosaaminen ja helikopterit

NH90-helikopterien kokoonpano alkoi vuonna 2003. Kokoonpanon rinnalla huolto, korjaus ja kaluston kehittäminen ovat ylläpitäneet alueen syvää ilmailuteknistä osaamista. [3]

2020-luku

Uusi teollinen sukupolvi

F-35-ohjelma tuo Halliin uutta tuotantoa: eturunkojen valmistus alkoi Patrian mukaan maaliskuussa 2026. Samalla alueen yrityspohja yhdistää ilmailua, komposiitteja ja sensoriteknologiaa. [4]

PERINTEESTÄ TULEVAISUUTEEN

Seuraava luku rakentuu yhdessä.

TULE-hanke kehittää Hallia tulevaisuuden liikkumisen ja ilmailun teknologiapuistona. UAS-testaus, yritysyhteistyö ja uudet teknologiat jatkavat alueen uudistumista. Historiallinen jatkuvuus näkyy tavassa yhdistää käytännön tekeminen ja uuden osaamisen rakentaminen. [5]

Historiaa voi myös kohdata paikan päällä.

Karhumäkien entinen konttorirakennus Wanha Konttori avaa yrityksen ja tehdasyhteisön historiaa. Rakennus luovutettiin museokäyttöön vuonna 2003. Vierailutiedot ja aukioloajat kannattaa tarkistaa museon omista kanavista. [2]

Lähteet ja kuvat

  1. Patria: Hallin taajama rakentui talvisodan pauhussa (2020) ↗
  2. Veljekset Karhumäki: Historia ↗
  3. Patria: 100-year-old Finland (2017) ↗
  4. Patria: F-35-ohjelma (2026) ↗
  5. Jämsä: TULE-hanke ↗

Katsaus koottu 23.10.2026. Aikajana nostaa esiin valikoituja kehitysvaiheita. Arkistokuvien ajoitus ja käyttöoikeustiedot perustuvat niiden Commons-tietueisiin; kuvaajien ja lisenssien tiedot on ilmoitettu kuvateksteissä.

YHTEINEN SUUNTA. UUDET MAHDOLLISUUDET.

Seuraava läpimurto
voi alkaa Hallista.

Keskustellaan testauksesta ↗